Ilmasto on muuttunut koko maapallon historian ajan ja se tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Viimevuosille tyypillistä ovat olleet pitkään samana jatkuneet sääolosuhteet. Kuivan säätyypin aikana saattaa sateita tulla kerran kolmessa kuukaudessa ja kostean säätyypin aikana saattaa unohtaa miltä auringon lämpö tuntuu. Kun tietty säätyyppi jatkuu pitkään, kärsivät viljelykasvit herkästi kuivuudesta tai liiallisesta märkyydestä. Miten tätä riskiä voitaisiin pienentää maanmuokkauksen menetelmillä?
Perinteisessä, kyntöön tai kultivointiin perustuvassa muokkauksessa on omat hyötynsä – maahan saadaan runsaasti vesitilaa sekä suurin osa kasvinjätteistä saadaan piilotettua tai ainakin niiden mikrobiologinen hajoaminen saadaan käynnistettyä. Kuivana kasvukautena, kuten nyt kahtena edellisenä kasvukautena, viljelijän tulee olla kuitenkin tarkka, jotta tummasta pellon pinnasta ei päästetä haihtumaan liikaa vettä, joka kuivana kasvukautena on suurin satoa rajoittava tekijä.
Kosteuden tasaaminen tasausäkeellä
Aikaisella kynnettyjen ja kultivoitujen peltojen tasausäestämisellä saamme säilytettyä maassa lumien sulamisesta ja vesisateista tulleen kosteuden. Tasausäestämisen hyöty perustuu haihtumista hidastavaan hienoon murukerrokseen pellon pinnalla. Lisäksi tasausäestäminen tasaa pellon pinnan kosteutta, jolloin joustopiikkiäestyksen jälkeen muokkauspohja on tasaisesti kostea. Kynnetyn tai kultivoidun pellon kylvömuokkaus suoraan joustopiikkiäkeelläkin onnistuu, mutta kyntöharjojen välit täyttyvät tällöin kuivalla maalla, jolloin siemenen itäminen on vähintäänkin hitaampaa. Suora kylvömuokkaus onnistuu varmasti kosteana vuonna, mutta viime vuosien kaltaisissa olosuhteissa tasausäestyksen tuoma hyöty on suuri.
Kuvassa Potilan Herkules-pintaäes
Joustopiikki irrottaa maan repimällä, ei leikkaamalla
Joka tapauksessa kynnetyt tai kultivoidut pellot tarvitsevat tavanomaisesti ainakin yhden joustopiikkiäestyskerran. Normaali s-piikki on erinomainen keksintö juuri keväiseen muokkaukseen, jolloin maa, ainakaan toivottavasti, ei ole täysin ruutikuivaa. S-piikki irrottaa maata repimällä eikä näin tiivistä muokkauspohjaa, kuten leikkaava tai pyörivä terä. Kylvömuokkauksen tavoitteena on saada riittävä peittomulta siemenen itämiseksi ja taata siemenelle muutenkin hyvät kasvuolosuhteet. Kylvömuokkausta tehdessä pyrimme tekemään muokkauksen niin, että itäminen ja orastuminen saadaan varmistettua niin kosteissa kuin äärimmäisen kuivissakin olosuhteissa.
Muokkauspohjan tasaisuus varmistaa tasaisen orastumisen
Muokkauspohjan tulee olla tasainen, jotta orastuminen olisi tasaista ja näin tuotettu viljaerä olisi hyvä- ja tasalaatuinen. Muokkauspohjan tasaisuus on myös kylvötekniikan näkökulmasta ensiarvoisen tärkeä. Kevyempi kiekkovannas tai perinteinen laahavannas ei saa sijoitettua siemeniä kovan maan rajapintaan, mikäli muokkauspohjan epätasaisuus laittaa vantaiston jatkuvaan ylös-alas liikehdintään. Suuremman vannaspainatuksen omaavilla koneilla ongelma epätasaisella muokkauspohjalla syntyy siitä, että kiekkovantaan painuessa muokkaamattomaan kosteaan maahan useamman senttimetrin, saa se maan helposti halkeilemaan, jolloin maan kuivuminen siemenen ympäriltä nopeutuu. Tasaisella muokkauspohjalla voimme säätää kiekkovannaskylvökoneen kylvämään noin yhden senttimetrin kovaan muokkaamattomaan maahan, jolloin siemen kylvetään kosteaan maakerrokseen ja maan halkeileminen on vielä minimaalista, mutta siemenen vedensaanti erinomaista. Tasainen ja tiivistämätön muokkauspohja luo hyvät edellytykset itämiselle ja vankan juuriston syntymiselle. Tasaisen muokkauspohjan synty vaatii joustopiikkiäkeeltä riittävää painoa, muokkaussyvyytensä pitävää piikkiä sekä rungon painoon nähden riittävän kokoista rengastusta.
Kuvassa Solver-sänkiäes
Hienompi maa-aines pelastaa kuivassa – karkeampi kosteassa
Siemenen päälle halutaan hienojakoista maa-ainesta, joka mahdollistaa hyvän maakontaktin ja siemenen tehokkaan vedensaannin. Aivan pellon pintaan taas haluamme partikkelikooltaan suurempaa maa-ainesta. Karkeampi maa-aines estää tehokkaasti pellon pinnan liettymisen, mikäli kohdalle sattuu kosteampi vuosi, tai ainakin kosteampi kevät. Tavoitteena on, että tasainen pellonpinta, riittävä maan hienontuminen sekä oikea erikokoisten partikkelien kerrostuminen saataisiin tehtyä yhdellä ajokerralla. Jotta yksi ajokerta riittäisi, pitää äkeen olla rungoltaan pitkä, jotta maa kulkeutuu rungon mukana tehokkaasti ja tasoittaa epätasaisuudet. Joustopiikin tulee olla tehokkaasti värisevä, jotta se murustaa kovimmatkin savikokkareet. Äkeiden tulee olla myös varustettavissa juuri sellaiseksi, kuin sillä muokattavat maalajit vaativat – varpajyrä murustaa tehokkaasti ja takalata tasaa pellon pintaa. Tyypillisesti viimeisenä tulee jälkihara, joka lajittelee pienet maapartikkelit oikeaoppisesti suurempien maapartikkelien alapuolelle. Oikeaoppisella murujakaumalla orastuminen on tasaista ja vahvaa.
Kuvassa varpajyrä ja tuplajälkihara
Jyrääminen varmistaa itämisen kuivana keväänä
Peltojen jyrääminen kylvöjen jälkeen varmistaa jyvien maakosketuksen. Jyräämällä maasta poistetaan huokosia, joita pitkin kosteus pääsee pellon pinnalle – haihtumiselle alttiiksi. Kuivina kasvukausina jyrääminen saattaa vaikuttaa kasvien satotasoon hyvinkin merkittävästi. Jyräämällä myös pellon pinnalla mahdollisesti olevat kivet saadaan painetuksi maahan, jolloin konerikkoriski esimerkiksi leikkuupuinnin yhteydessä pienenee.
Kuvassa JH-jyrä piensiemen kylvölaitteella ja etuladalla
Suorakylvön hyödyt suuremmalla viljelyvarmuudella
Peltojen suorakylvöllä on osoitettu olevan monia etuja esimerkiksi maan rakenteelle. Suorakylvö myös vähentää veden haihduntaa, sillä haihduttavaa, tummaa pintaa on vähemmän. Suorakylvö toimii kevyemmillä ja hyväkuntoisilla mailla hyvin sekä kosteina että kuivina vuosina. Jäykemmillä maalajeilla kosteat vuodet voivat tuottaa ongelmia suorakylvössä.
Kosteina keväinä maat kuivuvat hitaasti ja on suuri riski, että kylvö tehdään liian aikaisin. Mikäli kosteus jatkuu, syntyy ongelmaksi maan vedenläpäisevyys. Mikäli maa ei läpäise vettä riittävästi, voivat kasvit kärsiä hapen puutteesta ja niiden kasvu estyy. Suorakylvön hyvät puolet ja toisaalta viljelyvarmuus myös kosteina kasvukausina voidaan saavuttaa keväisen kevytmuokkauksen avulla. Keväisellä kevytmuokkauksella mahdollistetaan myös maaperälle sekä ympäristölle hyvää tekevä talviaikainen kasvipeitteisyys. Keväinen sänkimuokkaus joustopiikkiäkeellä estää muokkauspohjan tiivistymistä ja samalla nopeuttaa kasvustojätteiden hajoamista sekä maan kuivumista. Vaikkakin muokkaussyvyys on vain noin 3-4 senttimetriä, niin maan vedenvarastointikapasiteetti on huomattavasti suorakylvettyä maata suurempi. Lisäksi keväinen sänkimuokkaus pienentää rikkakasvipainetta, sillä keväällä itäneet rikkakasvit saadaan nostettua pellon pintaan kuivumaan. Viljelyvarmuus lisääntyy myös aikaisemman kylvön ja niin edelleen aikaisemman sadonkorjuun ansiosta. Sato päästään korjaamaan hyvän sään aikana hyvälaatuisena ja kuivana.
Kuvassa Solver-sänkiäes
Muita työkaluja pärjätä muuttuvassa ilmastossa
Kevätkylvöjä tehdessämme tavoittelemme aina mahdollisimman korkeaa satotasoa. Aina ennätyssadot eivät kuitenkaan ole välttämättä mahdollisia ja tällöin on suuri riski siihen, että kasvit eivät pysty käyttämään kaikkia niille annettuja ravinteita. Ravinteiden kulku syvempiin maakerroksiin tai vesistöihin voidaan estää erilaisten alus- ja kerääjäkasvien avulla. Näiden kasvien hyväpuoli on myös siinä, että ne lisäävät maan orgaanisen aineksen määrää ja maan rakenne paranee, jolloin sen herkkyys ääri-ilmiöille ei ole niin suuri. Aluskasvien kylvö voidaan yhdistää esimerkiksi kylvöjen jälkeiseen jyräykseen, jolloin kylvö ei aiheuta ylimääräistä ajokertaakaan. Puinnin jälkeen kylvettävä kerääjäkasvi taas voidaan kylvää esimerkiksi sänkiäkeeseen asennettavan piensiemenkylvölaitteen avulla. Puinnin jälkeinen sänkiäestys idättää myös mahdolliset rikkakasvien- ja jääntiviljojen siemenet, jolloin pelto on seuraavana keväänä totaalisen puhdas muista kasveista.
Mikä parasta, sekä lompakko että ympäristö kiittävät
Mitä enemmän me pystymme tuottamaan satoa, sitä enemmän me sidomme hiiltä ilmakehästä. Toisaalta myös vapautamme hiiltä ilmakehään vähemmän, kun vähemmillä ajokerroilla saamme peltomme entistä parempaan kasvuun. Parempi kasvu lisää jatkuvasti maahan syntyvän orgaanisen aineksen määrää, joka edesauttaa maan rakenteen parantumista ja näin maan puskurointikykyä ääri sääilmiöitä vastaan. Parempien satojen ja satovarmuuden lisääntyessä Suomalaisen elintarviketuotannon edellytykset pysyvät ennallaan.
