Suomessa on oma, erikoistunut käyttäjäkunta isoille, neliroottorisille karhottimille. Huolimatta siitä, että peltolohkot ovat välillä todella pieniä ja muodoltaan konkeloita, niillä ajetaan kaikkein suurimmillakin karhottimilla.
Ison karhottimen teho perustuu työleveyden ohella muuntautumiskykyyn. Ajokaksikon karhottaja Mikael Toikkanen, tuttujen kesken Miksu, kertoo kiertävänsä lohkon ensin kaksi kertaa, mikä yhdistää kolme perhosen kierrosta kahteen karhoon. ”Rehun puhtauden vuoksi näin”, hän toteaa. Ensimmäisellä kierroksella kulmia pyöristetään ajosilppurin vierellä kulkevaa rehuvaunua varten. Nämä ovatkin lähes ainoat kerrat, kun karhottimen kanssa tarvitsee peruutella. Sitten ajetaan toinen kierros ja lohkon keskiosa edestakaisin, aina päisteessä kääntäen.
Mitä on karhottimen muuntautumiskyky?
Neliroottorisen eturoottoreilla kerätään ensimmäisellä ajokierroksella lohkojen nurkat, eikä yritetäkään ajaa maksimaalisella työleveydellä. Eturoottoreiden sivusiirron kyynärpäänivelet ovat monimuotoisten peltolohkojen nurkkien koluamisessa kovassa käytössä. Lohkon nurkissa peruutus on kuitenkin ensimmäisellä kierroksella välttämätöntä, karhon pyöristyksen ja nurkan karhottamisen vuoksi.
Ahtailla tiloissa tarvitaan karhottimessa myös kääntyvät pyörät, jotta karhotin taipuu jokaiseen nurkkaan kuljettajan haluamalla tavalla. Kun kuljettaja käyttää eturoottoreiden kyynärpäitä ja kääntyviä pyöriä taitavasti, korjuuketjun tehokasta työaikaa säästyy mukavasti.
Yllä kotitekoinen video Ajokaksikon karhottimesta.
Toki Kvernelandilla on toinenkin neliroottorinen karhotin, lue vertailutietoa täältä.
Alla kesäisen järven rannalla Ajokaksikon kalustoa töihin lähdössä. Ajokaksikolla on kolmatta kesää ajossa Kvernelandin 97150C neliroottorinen karhotin.
