Lautasmuokkain - rikat, vihantavilja ja möhöjuuri kuriin
Kverneland Qualidisc lautasmuokkain sopii rikkojen ja vihantaviljan idätykseen. Tavoitteena on vähentää rikkakasvipainetta sekä idättää vihantavilja ennen lopullista muokkausta, jotta peltohygieniaa voitaisiin parantaa. Tärkeä yksityiskohta on myös rapsin viljelyn aiheuttaman möhöjuuren leviämisen hallitseminen.
Qualidisc pilkkoo terävillä kiekoillaan juolavehnän juuria ja idättää juurenpätkiä, mikä luo paremmat edellytykset tappaa juolavehnää myöhäisemmällä muokkauksella. Toki edellytyksenä on, että juolavehnä todella saadaan tukahdutettua mekaanisesti hyvällä muokkauksella tai ihan rikkaruiskutuksella, ettei homma lähde lapasesta.
Lautasmuokkaimen tulee saada aikaan mahdollisimman tasainen muokkauspohja, jossa koko maaprofiili on leikattu siististi irti koko työleveydeltään. Qualidisc Farmer lautasmuokkaimessa on 52cm lautanen, jonka työskentelykulma ei muutu, vaikka lautanen kuluisi vuosien varrella. Kulumista voi myös kompensoida erikoissäädöllä. Lautasten laakeroinnissa on 2 vuoden takuu. Farmer 3m nostolaitemalleista 6m hinattaviin. Qualidisc Pro mallissa on isompi 60cm lautanen.
Kultivointi vaihtoehtona
Kverneland Turbo -kultivaattorilla saadaan aikaan voimakas multaus, joka idättää puinnin jälkeen rikkoja ja vihantaviljaa. Itämisen jälkeen syvempään kunnolla kultivoitaessa saadaan tukahdutettua juolavehnää. Tämäkin onnistuu Turbolla, koska suurin työsyvyys on käytännössä 20 cm.
Turbon piikki on joustopiikiksi poikkeuksellisen jäykkä ja erikoisen geometrian ansiosta piikki säilyttää hyvin työsyvyytensä. Toisaalta joustopiikin tehokas värinä murustaa, mikä antaa Turbolle käyttöikkunan myös kevätmuokkauksiin hanhenjalkavantailla. On kuitenkin hyvä muistaa, että piikin värinä, ja tämän myötä murustava vaikutus, vähenevät muokkaussyvyyden lisäämisen myötä.
Turbo -kultivaattorin ja Qualidisc -lautasmuokkaimien yhteydessä usein käytettävä Actiflex -jyrä sekoittaa ja lajittelee juuret maan pintaan, jolloin ne kuivuvat ja menettävät elinvoimaansa. Tämäkin on osa rikkakasvien mekaanista torjuntaa.
Turbo on erittäin kilpailukykyinen kultivaattori jopa 20 cm työsyvyyteen saakka. Erittäin jäykkä, erikoisgeometrinen joustopiikki pitää työsyvyyden ja mahdollistaa monikäyttöisyyden sekä syksyllä että keväällä. Turbon värisevä piikki murustaa erittäin tehokkaasti, mikä mahdollistaa käytön hanhenjalalla myös kylvöpohjan muokkaukseen keväällä.
Kultivointi tarjoaa mahdollisuuksia syvempäänkin muokkaukseen
Kverneland CLC kultivaattorin työsyvyys on 10cm:stä alkaen aina 30cm:iin saakka. Syvään muokattaessa saadaan poistettua maaprofiilista vaakasuuntaisia tiivistyneitä kerrostumia, jotka rajoittavat veden ja ilman liikettä sekä juurten kasvua. Maan kapillaarinen vedennousu paranee kuivuuden vaivatessa ja toisaalta märän kelin liika vesi pääsee nopeammin syvempiin maakerroksiin. Samoin kaasun vaihto tehostuu maaperässä ja maaprofiilin mekaaninen vastus pienenee ja juuret kasvavat syvemmälle.
Jäykkäpiikkinen CLC kultivaattori ei kuitenkaan nosta syvältä raakaa maata pinnalle, mikä olisi haitallista maan kasvukyvylle. Siipiteriä tarvitaan, kun halutaan matalissa muokkaussyvyyksissä täydellinen läpileikkaus maaprofiiliin, jolloin kasvijätteet muokataan ja lajitellaan maan pintaan. Ne toimivat sitten myös haihtumissuojana kuivumista vastaan. Todella syvään tai kosteissa oloissa muokatessa siipiterät on tosin syytä jo irrottaa, koska syvällä ajettaessa siipiterän yläpuolella oleva maanpaine välittyy lähes suoraan muokkauspohjaan, tätä näin ollen tiivistäen. Siipiterien irrotus onnistuu CLC:ssä kätevästi vain pari pulttia irroittamalla.
Kyntö on usein perusta kasvukunnolle
Kyntäminen muokkaa maata syvältä erittäin kuohkeaksi, jolloin saadaan vesitilaa ja nopea maan kuivuminen. Kyntäminen on paras mekaanisessa juolavehnän torjunnassa, mutta tarkan viljelijän katse on myös yksityiskohdissa. Kuorimet tai esiaurat tulee säätää oikein ja niiden tulee toimia tehokkaasti, jotta kasvijäte saadaan käännettyä maahan ja tautipainetta pidettyä kurissa.
Kyntämiselle asetettavat vaatimukset kasvavat, sillä Glyfosaattikielto tulee väjäämättä. Itävalta teki jo oman linjauksensa ja Ranska elää viiden vuoden siirtymäkauttaan kohti Glyfosaattikieltoa tutkien mm. maanpeitekasvien mahdollisuuksia. Suomessa kynnetään entistäkin tarkemmin jatkossa riippumatta siitä, mitä mahdollisuuksia maanpeitekasveilla saadaan aikaan.
