Kahden nautatilan rehunkorjuukapasiteetti ei enää riittänyt tuotannon ja rehualan lisääntyessä, joten kumpikin tila myi oman noukinvaununsa ja niiden tilalle hankittiin yhteinen New Holladin FR 550 -ajosilppuri. Vielä ajamaton ajosilppuri mahdollistaa kapasiteetin lisäämisen ja parempilaatuisen rehun.
Kahdella eteläpohjalaisella naudanlihatilalla, alahärmäläisellä Laura ja Ville Huhtalan Jokitupa Oy:llä ja ilmajokelaisella Päivi ja Jari Paulasaaren Jäpinperä Oy:llä on ollut tähän saakka säilörehun korjuussa noukinvaunuketju. Kummankin tilan noukinvaunulla on korjattu yhdessä vuoroin molempien tilojen säilörehut.
Lihanautoja on noin tuhat per tila ja korjattavaa rehualaa yhteensä 400 hehtaaria. Satoja korjataan kolme ja sonnit ruokitaan appeella. Rehuala on kasvanut vähitellen ja nurmilohkot sijaitsevat yhä kauempana.
- Jo vaihtoikään tulevilla noukinvaunuilla olisi voinut ajaa vielä muutaman vuoden. Korjuu kuitenkin hidastuu huomattavasti viiden kilometrin kuljetusmatkan jälkeen, joten kahden vaunun kapasiteetti ei olisi enää riittänyt, Jari Paulasaari korostaa.
Lisäksi Huhtalassa laajennettiin navettaa ja lisättiin kerralla rehualaa. Vaihtoehtona oli kolmannen noukinvaunun hankkiminen ketjuun, mutta kapasiteettia lisättiin ajosilppuri hankkimalla.
- Säilörehualan lisääminen ei ole enää korjuukapasiteetista kiinni, otetaan vain korjuuketjuun lisää kärryjä. Ajosilppuri palvelee jatkossa myös kauempana olevia lohkoja, kun rehu saadaan kerralla tuotua siiloihin, Ville Huhtala sanoo.
Molemmat korostavat, että rehunkorjuu on noukinvaunuillakin pelannut mainiosti. Rehun laatukin on pysynyt hyvänä, kunhan on malttanut polkea rehua siilolla huolellisesti.
Kaksi nautatilaa, Paulasaaren ja Huhtalan tilat, vaihtoi rehunkorjuuketjua kahden noukinvaunun korjuusta yhteiseen ajosilppuriin New Holland FR 550:iin. Se odottaa vielä ajamattomana konehallissa tulevaa kesää ja rehunkorjuun alkua.
Koko korjuuketju kerralla toimivaksi
Ajosilppuri yhtiöitettiin perustamalla oma koneyhtiö, Rehupuntit Oy, joka laskuttaa työstä omistajayrityksiä. Tilojen välinen 60 kilometrin etäisyys ei ole ongelma, sillä ajoa on vain siirryttäessä tilalta toiselle aina rehunkorjuun alkaessa.
Ajosilppurikaupan yhteydessä kumpikin tila vaihtoi omat noukinvaununsa 50 kuution omiin puskukärryihin, jotka todettiin tilojen käytössä monipuolisiksi ja siiloillakin turvallisiksi. Lisäksi rehuketjussa on käytössä kummaltakin kippikärry.
- Ei ensimmäisenä vuonna ole niin väliä, jos pellolla joudutaan aluksi vähän odottelemaankin, kun silppuri on vain omaan käyttöön. Muutenkin ensi kesä on varmaan sellaista uuden korjuutavan opettelemista ja siirtotavan kehittämistä, Paulasaari sanoo.
Samalla tutkaillaan, kuinka omalla kalustolla jatkossa niitetään korjuun edeltä, yhdellä vai kahdella niittokoneella.
Samalla rahalla saatiin enemmän
Huhtala ja Paulasaari tutustuivat kaikkiin markkinoilla oleviin ajosilppureihin ja loppusuoralla oli puntaroitavana kaksi merkkiä. Muuttujia oli paljon, mutta lopuksi valinta oli aika selvä: New Hollandissa samalla rahalla sai enemmän, esimerkiksi silppurikela on isompi ja moottoriteho on parempi.
- Kyselimme myös eri merkkien käyttäjiltä kokemuksia ja se vahvisti valintaa.
Huhtalassa New Holland oli ennestään tuttu ratkaisu, sillä kaikki tilan traktorit ovat senmerkkisiä. Yhden traktorimerkin käyttäminen helpottaa työntekijöiden työtä.
Tärkeä ajosilppurille asetettu vaatimus oli kuiva-ainesadon mittaava satomittari. Tieto korjattavasta rehumäärästä ja siilossa olevasta kokonaissadosta on tärkeää, koska sen mukaan hankitaan myös muita komponentteja. Jo noukinvaunuissa oli käytössä vaa’at sadonmittaukseen.
Myös silpun pituudella on tiloille merkitystä. Ajosilppurilla silppu on lyhyempää kuin noukinvaunulla korjattuna, mikä vaikuttaa niin appeen tekoon kuin sen syöntiinkin.
- Lyhyt rehu tiivistyy paremmin, jolloin siilotyöskentelyyn tulee enemmän tehoa. Lisäksi appeen sekoitusaika nopeutuu, koska lyhyempää silppua ei tarvitse pyörittää niin pitkään, Huhtala sanoo.
- Ruokinnassa lyhyempi silppu ei pääse niin helposti lajittumaan varsinkin, jos ape on kuivaa ja naudat pyörittelevät sitä. Silloin ne syövät vain pohjalle varisseet jyvät eivätkä koko apetta, Paulasaari jatkaa.
TEKSTI JA KUVAT: Arto Takalampi
