Alahärmäläisen Peltolaituri Oy:n maitotilalla viime kesänä kokeilussa ollut Faresinin hinattava PF2.24 Plus -apevaunu osoittautui niin passeliksi, että siitä tehtiin saman tien kaupat. Se jäi suoraan koekäytöstä varsinaiseen käyttöönsä.
Tarja ja Ari Peltokankaan Peltolaiturin tilakokonaisuuteen Kauhavan Alahärmässä kuuluu kaksi lypsykarjanavettaa, hiehokasvattamo sekä vasikkala. Käytössä on neljä lypsyrobottia ja kokonaiseläinmäärä nousee 450:een.
Vuonna 2017 rakennettuun noin 200 lypsypaikan ja kolmen robotin pihattonavettaan hankittiin investoinnin yhteydessä hinattava apevaunu, kun ruokinnassa siirryttiin tuolloin appeeseen. Vanhassa navetassa oli ollut erillisruokinta, jossa paalirehu jaettiin ruokintapöydälle ja väkirehun lehmät saivat kioskeista.
- Tuolloin hankittu toisen merkkinen apevaunu pelasi hyvin koko ajan, ja seitsemän vuoden aikana rikkoutui vain yksi anturi. Kaikkiaan sillä ehdittiin tehdä apetta yli 30 miljoonaa kiloa. Ruuvit alkoivat kuitenkin olla jo kuluneet, mikä näkyi selvästi heikentyneenä sekoitustuloksena, Ari Peltokangas taustoittaa apevaunun vaihtoa.
Hän kilpailutti saman merkin ja muitakin apevaunumerkkejä, ja pyysi tarjousta myös ajettavasta vaunusta. Vaikka vanhassa vaunumerkissä ei vikaa ollutkaan, houkutti häntä merkin vaihtaminen. Ajettavan vaunun vaihtoehtona oli vanhan kurottajan uusiminen, jonka hän sitten toteuttikin viime talvena ja pysyi hinattavassa vaunussa.
Viime kesänä tilalla otettiin viikoksi kokeiluun Faresinin hinattava PF2.24 Plus -apevaunu, ja jo sinä aikana lehmien päivämaitotuotos nousi kahdella kilolla per lehmä. Kokeilun jälkeen hän kuitenkin vielä empi Faresiniin vaihtamista.
- Kun jatkoin appeen tekemistä vanhalla merkillä ja päivämaito alkoi taas laskea, soitin Seinäjoen Konerenkaan myyjälle, ettei tarvitsekaan hakea vaunua pois. Pyysin häntä tekemään tästä tarjouksen ja teimme saman tien kaupat. Niin vaunu jäi suoraan koekäytöstä meille, Peltokangas selventää nopeaa hankintaa.
Vaunussa ollut kolakuljetin koettiin liian pitkäksi ja sen tilalle haluttiin lyhyempi mattokuljetin, koska hiehonavetassa ape jaetaan ruokintakouruun.
Tilalla on peltoa 230 hehtaaria sekä nurmella että viljalla. Säilörehusta tila on omavarainen ja oma viljakin riittää seitsemäksi kuukaudeksi.
Säilörehun korjuuketju on oma alkaen perhosniittokoneesta ja karhottimesta noukinvaunuun. Rehu korjataan yhdessä naapuritilan kanssa omalla ja naapurin noukinvaunulla vuoroin kummankin tilan pelloilla.
Ari Peltokangas oli niin tyytyväinen Faresinin apevaunun koekäyttöön viime kesänä, että hän pyysi heti sen jälkeen vaunusta tarjouksen ja teki kaupat. Hiehonavetan ruokintakourun vuoksi vaunuun vaihdettiin lyhyempi mattoruokkija.
Navetoissa toimiva appeentekoratkaisu
Ari Peltokangas pitää niin nykyistä korjuuketjua kuin appeen tekemistä ja jakamista hinattavalla apevaunulla tilan eri navettoihin toimivana systeeminä. Sitä käsitystä, että apevaunu pitäisi ”hitsata” traktoriin kiinni, hän ei allekirjoita.
- Kun appeen tekemiseen menee 1,5 tuntia vuorokaudessa, traktori seisoisi muun ajan turhaan. Apevaunun tiputtamiseen eli parin hydrauliikkaletkun, sähköjohdon ja nivelakselin irrottamiseen ei kuitenkaan mene kauan.
- Sen jälkeen traktori on tarvittaessa vapaa muuhun käyttöön. Meillä oli appeentekoon ja -jakamiseen jo ennestään yksi traktori, jolla kesällä myös karhotetaan, hän havainnollistaa.
Apevaunua vetävä traktori ei ole pysyvästi kiinni vaunussa vaan sitä käytetään tilalla myös esimerkiksi karhotukseen. Ari Peltokankaan mukaan vaunun irrottaminen ja kiinnittäminen on nopea toimenpide.
Lypsylehmille tehdään apetta kahdesti päivässä, jotta niiden saatavilla on koko ajan tuoretta rehua. Hiehoille ja umpilehmille annetaan omaa apetta joka toinen päivä. 24-kuutioisen apevaunun kapasiteetti ja teho ovat riittävät tilan ruokintatarpeisin.
Karjan keskituotokset ovat hyvät. Tila ei ole tuotosseurannassa, sillä Peltokankaille riittää se tieto, mitä lypsyrobotilta saadaan ja paljonko maitoa lähtee meijeriin. Sen mukainen keskituotos on lähes ollut parhaimmillaan 12 800 litraa.
Odotettavissa onkin, että tuotos lähtee nousemaan apevaunun vaihtamisen jälkeen. Jo puolen vuoden käyttökokemuksen perusteella tilalla on huomattu, että Faresinilla sekoitustulos on parempi ja esimerkiksi silppu lyhyempää.
- Ape on selvästi tasalaatuisempaa eivätkä lehmät pääse lajittelemaan sitä, Peltokangas korostaa.
Alahärmäläisen maitotilan Peltolaituri Oy:n uusi hinattava Faresinin PF2.24 Plus -apevaunu on osoittautunut puolen vuoden käytössä tehokkaaksi apevaunuksi. Sen ape on selvästi aiempaa tasalaatuisempaa eivätkä lehmät pääse lajittelemaan sitä.
Peltolaiturin Faresinilla tehdään apetta kahdesti päivässä lypsylehmille, hiehoille ja umpilehmille oma appeensa joka toinen päivä. Vaunussa on 24 kuution säiliö ja sekoituksesta huolehtii kaksi pystyruuvia.
Uuden apevaunun tai karjan parasta potentiaalia ei kuitenkaan saada vielä tällä hetkellä ulosmitattua parhaalla mahdollisella tavalla. Vuodesta 2017 käytössä olleen nykyisen lypsyrobottimerkin toimivuuteen ja lypsytulokseen ei ole oltu tyytyväisiä, joten kaikki neljä lypsyrobottia ovatkin vuoden alussa vaihtuneet toiseen merkkiin.
- Ensimmäinen roboteista vaihdettiin vanhaan navettaan jo viime vuoden lopulla ja puolentoista kuukauden aikana uudella robotilla lypsävien lehmien päivätuotos nousi 700 litraa, hän havainnollistaa.
Kiinnostuitko?
Tutustu tarkemmin:
TEKSTI JA KUVAT: Arto Takalampi
