<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=223024504808695&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Ajankohtaista

Ensimmäistä automaattiohjausta ostamassa

Juuso Mustajoki

Onko mietinnässä ensimmäisen automaattiohjauksen hankinta? Tässä blogissa on tuotepäällikön poimintoja tärkeistä seikoista, jotka tulisi huomioida laitteistoa ostaessa, jotta laitteisto sopisi juuri sinun käyttöösi. Näin et osta sellaista pakettia, josta et saa hyötyä irti omassa käytössäsi.

Voit myös ladata blogin PDF-muodossa omalle koneellesi.

LATAA  TÄSTÄ PDF

Automaattiohjaus sähköllä vai hydrauliikalla?

Sähköllä vai hydrauliikalla

Nykyisin tarjontana on hyvin pitkälti joko sähkömoottori rattiakselille tai sitten hydraulinen ohjaus venttiililohkolla. Kumpi on sitten parempi?

Hydraulisen ohjauksen hyvänä puolena on erittäin korkea tarkkuus, koska sen kanssa käytetään aina pyöränkulma-anturia ja järjestelmässä ei ole välyksiä. Lisäksi ohjaamossa jo oleva ohjauspyörä pysyy samana, eikä se liiku automaattiohjauksen ollessa päällä.

Sähkömoottorilla toteutettuna etuina ovat helppo siirrettävyys koneesta toiseen. Jos harkinnassa on tulevaisuudessa traktorin vaihto, voi automaattiohjauksen siirtää ns. kakkostraktoriin, kun uuteen koneeseen mitä todennäköisimmin otetaan tehdasasenteinen automaattiohjaus.

Myöskään puimureita ja ajosilppureita ei parane unohtaa. Siksi on erittäin kätevää, jos maatilalla on siirrettävä laitteisto sesonki koneiden kesken. Sähkömoottorisen version suhteen haittana on, että ohjauspyörän geometria muuttuu jonkin verran riippuen siitä minkälainen ohjauspyörä traktorissa oli alun perin. Tähän kuitenkin tottuu, ja ratin sijaintia voi yrittää hienosäätää paremmin traktoriin sopivaksi.

Signaalin tarkkuus
  Korjaussignaalit

Merkkiin katsomatta tarkkuudet ovat tyypillisesti EGNOS = 20-30 cm, maksullinen korjaussignaali 15 cm ja parempi maksullinen korjaussignaali 5 cm tarkkuudella sekä RTK-tarkkuus eli noin 2 cm. Mikä olisi oikea valinta? Paras totta kai?

Ehkäpä kuitenkin valitaan tarkkuus työn mukaan:

EGNOS-tarkkuudella onnistuu ruiskutus, niitto, äestys ja apulannan levitys. Egnos-tarkkuus pysyy riittävästi näissä töissä paikallaan, mutta esimerkiksi kylväminen menee säätämiseksi, kun miltei joka kolmas kerta päisteelle tullessa linjaa joutuu korjaamaan kohdilleen. Viimeistään säiliön täytön alkaa etsintä missä kohtaa viimeksi ajettiin.

15 cm tarkkuudella (esim. RTX Rangepoint) onnistuu kylväminen jo kohtalaisesti, mutta edelleen tarkkuus saattaa vaihdella satelliittien näkyvyyden mukaan. Esimerkiksi tarkkuusistutusta en sillä yrittäisi tehdä, koska hitaalla ajonopeudella signaalin tarkkuus korostuu entisestään. Pikaisen säiliön täytön jälkeen ajolinja pysyy kohdillaan, mutta pidemmän tauon jälkeen ajolinjaa saa etsiä.

5 cm tarkkuus (esim RTX Centerpoint) on jo niin tarkka, ettei sitä joudu tarkastamaan kesken työskentelyn. Myös eri työvaiheiden välillä sijainti pysyy riittävästi kohdillaan, mutta viimeistään seuraavan kasvukauden aluksi linjat on parempi korjata kohdilleen. Tämä 5 cm tarkkuus on satelliittipohjainen, ja sen kohdistuminen täyteen tarkkuuteen kestää merkistä riippuen 20 min - 45 min. Eli aivan heti täysi tarkkuus ei ole käytössä, paitsi jos korjaussignaalin saa mobiiliverkon kautta, jolloin tarkkuus on heti käytössä.

RTK-tarkkuudella tulee mukaan suhteellinen sijainti kiintopisteistä, eli sijainnit pysyvät vuodesta toiseen paikallaan. Peltolohkolle voidaan suunnitella valmiit ajolinjat jokaiselle työvaiheelle, jotta peltoa muokataan monipuolisesti ja tehokkaasti siten, että maantiivistyminen saadaan minimoitua.

Lisäksi jos automaattiohjaukseen on päistekäännöksen lisenssi, saa traktorin aika helposti toimimaan pellolla jo melko itsenäisesti, ja kuljettaja voi keskittyä koneen toiminnan seuraamiseen. RTK-signaalin yksi ominaisuus on myös se, että se on aina heti täysin tarkka ja sijainti on kaikissa samaa signaalia käyttävissä koneissa sama. Palaan myöhemmissä blogeissa tarkemmin RTK:n ja telematiikan hyödyntämiseen viljelyssä.

Lyhyesti: vilja/nurmitilan kannattaa aloittaa perustarkkuudella aluksi ja treenata laitteiston käyttöä matalamman tarkkuuden töissä ja nostaa tarkkuutta sen mukaan, kun tarvetta ilmenee. Peruna/juurikas/mansikka-tiloilla järkevin vaihtoehto on suoraan RTK-tarkkuus, jolloin työskentely on sujuvaa ilman katkoksia. Signaalin lisäksi erittäin hitaasti tehtävissä töissä kannattaa tarkastaa laitteiston minimi ajonopeus, jotta laitteisto ei kytkeydy itsestään pois päältä kesken työn. Näissä on lisenssi- ja laitekohtaisia eroja.

Integroitu vai universaali järjestelmä?

IV4 ja XCN-1050 monitori

Agritekin valikoimassa olevissa monitoreissa XCN-1050 tai IntelliView4 / AFS Pro 700 (traktorin oma näyttö) ovat kattavia toiminnallisuuksiltaan, mutta tässä kohtaa on hyvä nostaa esiin integroidun järjestelmän ja universaalin järjestelmän käytännön eroja.

Universaalin järjestelmän kanssa kaikki traktorin kaikki toiminnot eivät ole välttämättä käytettävissä, eli esimerkiksi maalaustoiminnon (peittokartta toiminto) ei aktivoidu hydrauliikkalohkon käytöstä tai nostolaitteesta kuten integroidussa järjestelmässä. Myöskään päisteautomatiikka ei ole käytettävissä universaalissa järjestelmässä, eli vaikka traktorin saisi automaattisesti kääntymään päisteellä, niin työkoneen joutuu manuaalisesti nostamaan ylös. Universaalin järjestelmän käytössä on hyötynä, että samaa laitteistoa voi käyttää eri merkin koneissa, kun taas integroitu järjestelmä edellyttää saman merkin kalustoa. 

Monitori ISOBUS-terminaalina

Monitorin toiminnot tuovat lisää mahdollisuuksia, mutta kaikkea ei ole sujuvaa tehdä samalta näytöltä. Jos harkinnassa on hankkia ISOBUS työkoneita on syytä pohtia, kannattaako hankkia erillinen terminaali jota siirrellään koneiden välillä, vai käytetäänkö traktorin omaa monitoria kaikissa töissä. Monitorin käyttömahdollisuus ISOBUS-terminaalina on kuitenkin syytä huomioida, kun hintoja vertaillaan eri merkkien välillä, vaikka sillä ei ole vaikutusta automaattiohjaukseen itsessään.

GNSS-antenni   PLM-372 ja NAV900 antenni

Useimmille GPS on synonyymi satelliitti antenneille, vaikka oikeampi termi olisi GNSS-antenni. Ostaessa kannattaa huomata, että antenni tukee vähintään GPS- ja GLONASS- signaaleja, mutta Galileo- ja Beidou-signaali olisi paras vaihtoehto. (Lue tästä lisää satelliittijärjestelmistä). Käyttäjän kannalta eroa ei todennäköisesti huomaa, mutta laitteiston toimintavarmuus paranee mitä enemmän signaaleja on käytössä.

Eri merkeillä on antennin toteutuksista erilaisia toteutuksia, eli joissain merkeissä kaikki äly on antennissa (NAV900) ja joissain laitteissa erillisessä ohjainyksikössä (372 antenni + NAVIII) ja osassa kaikki on näytössä lukuun ottamatta vastaanotinta. Lyhyesti sanottuna vilkaise antennin ominaisuudet ja varmista että antenniin on saatavissa korjaussignaalit.

Yhteenvetona:

Jos kysymyksessä on uuden traktorin osto, suosittelen raksimaan listalta tehdasasenteisen automaattiohjauksen ja nauttimaan hyvin integroidusta järjestelmästä. 

Käytettyyn koneeseen jälkikäteen lisättäessä kannattaa tarkistaa oliko koneessa automaattiohjausvalmius, ja jos ei ole, niin riippuen maatilan muusta kalustosta valitsemaan joko integroidun tai erillisen laitteiston. Signaali valitaan tarpeesta riippuen työhön sopivaksi.

Agritekin vaihtoehdot:

Tutustu automaattiohjauksiin

Seuraavassa blogissa pureudutaan täsmäviljelyn, älykkään viljelyn ja digimaatalouden termeihin.

Blogin kirjoittaja on Agritekin älykkään viljelyn tuotepäällikkö, viljatilan isäntä ja innokas tekniikan harrastaja, joka on kokeillut käytännössä, miten ei ainakaan kannata tehdä.

Kysy lisätietoja tai anna palautetta

Täyttämällä viereisellä lomakkeella voit kysyä lisätietoja kiinnostuksen kohteestasi tai antaa palautetta haluamastasi aiheesta.

Viestin välittyy halutessasi valitsemallesi jälleenmyyjälle.