Maan rakenteen paraneminen sekä säästynyt työaika ovat kiistattomia hyötyjä, joita kevyemmällä maanmuokkauksella saadaan aikaan. Perinteiselle, kyntöön perustuvalle muokkaukselle on kuitenkin edelleen ja tulee varmasti myös tulevaisuudessa olemaan paikkansa. Varsinkin palkoviljojen sekä syysrukiin viljely on koettu haastavaksi ilman kyntämistä. Tietyillä maalajeilla kyntäminen voi myös olla sadontuotantovarmuuden kannalta kevyempää maanmuokkausta kannattavampaa.
Monipuolinen muokkaus lisää haasteita, joista koko tilan konekaluston tulisi selvitä. Usein maan muokkauksen monipuolistaminen kasvattaa myös tilan koneintensiteettiä. Tilojen tulisi löytää muokkausmenetelmiä ja -laitteita, joilla tämä intensiteetti jäisi mahdollisimman alhaiseksi, muokkauksen monipuolistamisen tästä kuitenkaan kärsimättä. Vähäisellä koneiden lukumäärällä pitäisi saada toimittua mahdollisimman monipuolisesti.
Potilalta ensimmäinen sänkiäes julkaistiin vuonna 2012 ja tämän jälkeen sänkiäkeiden kysyntä on ollut vahvasti kasvava. Joustopiikillä varustetun sänkiäkeen ehdottomasti parhaisiin ominaisuuksiin kuuluu monipuolisuus. Tällaisella äkeellä voidaan hoitaa normaalit äkeelle kuuluvat muokkaustehtävät, mutta myös paljon muuta – rikkaäestys, olkiäestys, kerääjäkasvien kylvö jne. Monissa työtehtävissä sänkiäes edustaa myös parasta muokkaustekniikkaa tehtävään työhön.
Ulkomailla, mutta myös Suomessa on tehty tutkittu eri muokkausmenetelmien vaikutusta viljelykasvien satoihin. Useimmissa tutkimuksissa on havaittu, ettei kyntämällä olekaan saavutettu suurimpia satoja. Toisaalta myöskään suorakylvöllä ei ole saavutettu aina suurimpia satoja. Edellä mainittujen menetelmien satotuloksia kuvaakin sama asia – vaihtelu. Joinain vuosina näillä kummallakin menetelmällä päästään suurimpiin satoihin, mutta joinain vuosina sato saattaa olla täydellinen katastrofi. Satotuloksia tutkiessa osoittautuu, että peltojen kevytmuokkaus tuottaa keskimäärin parhaan satotason. Johtuisiko tämä siitä, että kevytmuokkauksessa saamme hyödynnettyä kynnön tuoman lisävesitilan, mutta toisaalta oljen maata kuivumiselta suojaavan vaikutuksen – ja näin estettyä maan liiallisen kuivumisen?