Hämeen Traktorihuolto Oy on Klapurien perheyritys. Mukana toiminnassa ovat yrityksen aikanaan perustanut Harri Klapuri (oik.) sekä hänen lapsensa, yrittäjänä toimiva Mika Klapuri, varaosista ja varastosta vastaava Sanna Salo (os. Klapuri) sekä huollon työnjohtaja Markus Klapuri.
Puimurien ennakkohuollon kampanja onnistui yli odotusten
Hämeenlinnalaisen Hämeen Traktorihuolto Oy:n kesällä toteuttama leikkuupuimurien ennakkohuoltokampanja onnistui yli odotusten. Asiakkaat huollattivat puimureitaan niin ahkerasti, että kampanja toteutetaan tulevalla talvikaudella traktoreille ja ensi vuonna jälleen puimureille.
Leikkuupuimurien ennakkohuoltokampanjaa olivat tahollaan miettineet niin Hämeen Traktorihuolto kuin maahantuoja Agritek Oy:kin. Päättyneenä kesänä huoltoyritys päätti toteuttaa sen.
- Saimme kampanjalla hyvin tavoitettua asiakkaat lähettämällä heille ensin uutiskirjeen ja sen jälkeen soitimme vielä perään. Se tuotti tulosta, sillä parhaimmillaan huolsimme päivässä 2-3 puimuria, sanoo yrittäjä Mika Klapuri.
Elokuun puolivälissä hän katsoo tyytyväisenä isoa konehallia, jossa huollettavana olevien traktoreiden joukossa ei näy enää ainoatakaan puimuria. Klapurin mukaan kaikki puimurit ehdittiin huoltaa ajoissa puinneille.
- Osalla taitaa olla jo puituna satoja hehtaareita. Pihassa odottaa enää yksi New Hollandin uusi hybridipuimuri luovutusta, hän sanoo tyytyväisenä.
Kokemukset kampanjasta olivat niin hyvät, että se aiotaan uusia ensi kesänä. Sen lisäksi vastaava aiotaan toteuttaa myös traktoreille heti puintien jälkeen syys- ja talvikauden aikana.
Sen verran tämänkesäisestä kampanjasta ja huollettavien puimureiden isosta määrästä johtuen opittiin, että ensi vuoden kampanjaa aikaistetaan toukokuun alkuun tämän vuoden kesäkuun alun sijaan.
- Syysviljojen osuus on lisääntynyt niin paljon, joten vastaavasti myös puinnit ovat aikaistuneet. Silloin puimurit on saatava huollettua paljon aikaisemmin kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten, Klapuri havainnollistaa.
Klapurit havainnollistavat esimerkillä, kuinka huoltotoiminta on muuttunut. Huolto toimii nykyaikaisessa korjaamohallissa ja joka merkille on omat tietokoneohjelmansa ja testerit, joiden toiminnasta Mika Klapurin antaa näytteen Harri ja Markus Klapurin seuratessa.
Ennakkohuollosta hyötyvät molemmat
Traktoreiden ja puimureiden ennakkohuollosta hyötyvät sekä huoltoyrittäjä että asiakkaat. Huoltoyritykselle se tarjoaa mahdollisuuden jaksottaa huoltoja tasaisemmin niin puimureissa kuin traktoreissakin.
- Näin kaikki traktorit eivät tule keväällä ja puimurit puintikauden alussa sumana huoltoon, kun silloin tapahtuu muutenkin eniten rikkoutumisia ja huoltotarve on kaikkein suurin. Tällä pystymme vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sesonkikauden nopeaan korjaustarpeeseen, Klapuri havainnollistaa.
Asiakkaalle ennakkohuolto tarjoaa varmuuden siitä, että sesongin alkaessa kone on kunnossa.
Aikaisemmin talvikaudet olivat maatalouskonehuollossa hiljaisempaa aikaa ja ennakkohuollot tasasivat töitä. Klapurin mukaan tätä ongelmaa heillä ei töitä tasaavana monimerkkihuoltona ole, ja lisäksi huollettavana on talvikunnossapidon kalustoa.
- 3-4 vuoden aikana myös työkoneiden huollot ovat lisääntyneet. Se johtuu sekä työkoneiden lisääntyneestä tekniikasta että tarpeesta päivittää niitä.
Huollot keskitetty huoltohalleihin
Hämeen Traktorihuollolla on kiinteiden toimipisteiden lisäksi kaksi huoltoautoa. Käytännössä kentällä tehtävät huollot ovat vähentyneet ja koskevat vain akuutteja huoltotarpeita.
Mika Klapurin mukaan traktori tai puimuri tuodaan huoltopisteeseen, jos sen korjaamiseen tarvitaan nosturia tai traktori joudutaan katkaisemaan. Koneiden kuljetus ei ole ongelma, sillä yrityksen useilla yhteistyökumppaneilla on käytössään lavetteja.
- On asiakkaallekin kalliimpaa, kun kohteella juostaan moneen kertaan, sillä useimmiten korjatessa tulee yllätyksiä. Huoltohallissa saadaan kaikki tehtyä kerralla.
Yritys työllistää kaikkiaan kahdeksan asentajaa, jotka pystyvät osin jo erikoistumaan esimerkiksi työkonekohtaisesti tai toimintojen mukaan. Lähtökohtana on kuitenkin, että kaikki pystyvät huoltamaan kaikkea, jolloin huoltotoiminnot voidaan turvata kaikissa tilanteissa.
Työntekijöitä on saatu yllättävänkin hyvin ja heistä yritys haluaa pitää kiinni. Alan ongelmana Klapuri pitää kuitenkin, että valmiina työntekijöitä ei ole vaan heidät on koulutettava käytännössä työpaikalla.
Haasteita toi etenkin korona-aika, joka teki loven maahantuojan järjestämiin koulutuksiin, niitä kun ei voitu järjestää.
- Tekniikan kehitys kuten täsmäviljely ja automaattiohjaus menevät kuitenkin koko ajan eteenpäin, joten huollon pitää pysyä siinä tahdissa mukana kouluttamalla työntekijöitään. Maahantuoja kävikin korona-aikaan täällä kouluttamassa koko henkilöstöä, Klapuri sanoo.
Hämeen Traktorihuollolla on huollon yhteydessä laaja varasto varaosia. Varaosista vastaava Sanna Salo esittelee traktorin suodattimia.
Varsinainen perheyritys
Hämeen Traktorihuolto on varsinainen perheyritys, joka työllistää noin kymmenen palkatun työntekijän lisäksi myös neljä perheenjäsentä. Yrityksen perusti ensin toiminimellä vuonna 1986 edelleen toiminnassa mukana oleva Harri Klapuri ja vuonna 1992 toiminta yhtiöitettiin.
Harrin poika Mika Klapuri tuli mukaan vuonna 2006 ja on viimeiset 10 vuotta toiminut yrittäjänä. Hänen veljensä Markus Klapuri on toisena korjaamon työnjohtajana ja siskonsa Sanna Salo (os. Klapuri) vastaa varastosta ja varaosista.
Viime vuodet ovat olleet yrityksessä kasvun aikaa, sillä jälkimarkkinoinnin lisäksi yritys on laajentanut aputoiminimellä KoneHäme myös maatalouskonekauppaan toimien ensin Agritekin jälleenmyyjänä Hämeenlinnassa.
- Vuosi sitten laajensimme konekaupan Lahteen eli vastaamme Kanta-Hämeen lisäksi Päijät-Hämeestä. Konekaupan mukaantulosta huolimatta huolto ja varaosakauppa ja niihin tyytyväinen asiakas ovat meillä kuitenkin ehdoton ykkönen, joihin haluamme panostaa.
- Ilman toimivaa jälkimarkkinointia on koneitakin turha myydä, Mika Klapuri tiivistää.
Huoltotoiminnasta saadulla kokemuksella onkin yrityksen konekaupassa panostettu käyttökoulutukseen jo siinä vaiheessa, kun esittelykone viedään asiakkaalle. Perusteellisella käyttäjäkoulutuksella saadaan monia käyttäjäperäisiä vikoja vähennettyä.
TEKSTI JA KUVAT: Arto Takalampi