Traktorien dieselmoottoreiden päästöjä alettiin rajoittaa vuonna 1999, kun voimaan astui Stage I -päästömääräys. Päästömääräyksillä rajoitetaan ensisijaisesti typenoksidien (NOx) ja pienhiukkasten päästöjä, mutta viimeisimmät määräykset puuttuvat mm. myös häkä-, hiilivety- ja ammoniakkipäästöihin. Päästönormien täyttämiseen on erilaisia tekniikoita
- SCR (Selective Catalytic Reduction): Pakokaasujen sekaan ruiskutetaan ureaa, mikä muuttuu ammoniakiksi. Ammoniakin ja typenoksidien reaktiosta syntyy vettä ja typpeä.
- EGR (Exhaust Gas Recirculation): Pakokaasujen uudelleen kierrätys
- DPF (Diesel Particulate Filter): Hiukkassuodattimella tapahtuva pienhiukkasten puhdistus
Kaikilla tekoiikoilla on hyvät ja huonot puolensa. SCR:ssä tulee pitää polttoaineen lisäksi traktoriin lisätä AdBlueta. Tätä on kuitenkin laajalti saatavissa, hinta on polttoainetta alhaisempi ja kulutus vain noin 5-8% polttoaineen kulutuksesta. SCR-järjestelmän vahvuus on mahdollisuus optimoida moottori parhaalle hyötysuhteelle, kun päästöistä huolehditaan vasta pakoputkessa eikä pakokaasujen käsittely aseta vaatimuksia moottorin käynnille. Tämän ansiosta SCR-järjestelmällä varustettu moottori kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin EGR. SCR-järjestelmä tuottaa myös huomattavasti vähemmän lämpöä kuin EGR. Tämä näkyy esimerkiksi traktoreiden ulkomuodossa. EGR-traktorissa tarvitaan keulaan selvästi isompi jäähdytinpaketti.
FPT on yksi maailman suurimmista moottorin valmistajista ja etenkin raskaassa liikenteessä FPT:llä on erittäin vahva asema. Raskaanliikenteen päästönormit on huomattavasti maatalouskoneita tiukemmat, mikä on pakottanut FPT:n jo aikoja sitten kehittämään teknologiaa, mikä täyttää tiukat päästönormit. FPT:n traktorimoottoreissa päästönormit täytetään SCR:ää ja DPF:ää tekniikoita hyödyntämällä.
