<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=223024504808695&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Ajankohtaista

Kannattaako kyntäminen?

Miksi kynnetään? Voiko kynnön korvata jollain halvemmalla ja nopeammalla menetelmällä? Onko kultivointi halvempaa kuin kyntäminen? Miksi moni on palannut kevytmuokkauksesta takaisin kyntöön?

es_648px_11

Kyntöä puoltaa rikkakasvijätteen ja eloperäisen materiaalin täydellinen hautaaminen, mikä pienentää rikkakasvipainetta. Samalla sienitautien paine vähenee, koska uusi viljelykasvusto on vähemmän kosketuksissa vanhan kasvijätteen kanssa. Molemmat tekijät vähentävät kasvinsuojelun kustannuksia.

Erityisesti keväisin, kyntö kuivattaa ja nostaa maan lämpötilaa. Näin ravinteet tulevat nopeammin kasvien käytettäväksi. Edelleen kynnön parina toimii myös hiukan yksinkertaisempikin kylvökone. Kyntökustannukset pienentävät siis muiden työvaiheiden osuutta kokonaiskustannuksissa.

Kevätkyntö näyttää yleistyvän. Muutama viljelijä on jo kertonut pakkerin erinomaisuudesta auran yhteydessä. Maa kantaa pakkerin jäljiltä ja kosteus pysyy tallessa. Joskus pakkerin työjälkeen on jopa mahdollista kylvää suoraan, mikä on taas maalajikohtainen kysymys.

packomat_648px_101

 

Kyntösyvyydellä, ajonopeudella ja oikein toimivalla siivellä on merkittävä vaikutus auran kulutusosien ikään sekä traktorin polttoainekuluihin. Kynnön madaltaminen esimerkiksi 30cm:stä 20cm:n syvyydelle vähentää polttoainekulua yli 31%.

Kummallakin tavalla voidaan saavuttaa haluttu lopputulos riippuen toki olosuhteista.
Top Agrar selvitti Colognen soveltavien tieteiden yliopiston kanssa, että kultivoinnin polttoainekulu hehtaarille on suunnilleen sama kuin kyntämisen. Testissä työleveys oli molemmissa sama, 3,1m ja työsyvyys 20 - 25 cm.

Suomessa ei useinkaan kultivoida noin syvälle. Tällöin kultivoinnin polttoainekulu on pienempi suunnilleen samassa suhteessa syvyyden madaltumisen kanssa. Toki myös kyntösyvyyttä voidaan madaltaa.

Siirry kultivaattorisivulle

Kultivaattori on kuitenkin työlaitteena reilusti halvempi kuin saman työleveyden tekevä paluuaura, mutta kuten aluksi todettiin, kyntämisessä on vastaavasti muita, osittain kriittisinäkin pidettäviä etuja.

Testissä myös havaittiin, että ajonopeuden nosto lisää pyörien luistoa, mikä nostaa välittömästi hehtaarikohtaista polttoainekulua. Sama tulee vastaan verrattaessa ON-Land- eli sängeltä kyntöä normaaliin vaosta kyntöön. Mikäli On-Land kyntämisessä ei kyetä pitämään pyörien luistoa kurissa, polttoainekulu nousee hehtaaria kohden nopeasti, mikä on haaste erityisesti jäykillä savimailla, kun maan pinta on kostea.

eo_648px_26

Kuvassa Kverneland EO, On-Land paluuaura kuvattuna Kärkölässä syksyllä 2016.

Rendsburgin soveltavien tieteiden yliopisto havaitsi mittauksissaan, että 23cm kyntösyvyydestä alaspäin On-Land kynnössä maa ei enää tiivisty lainkaan traktorin painosta. Tulos toki riippuu maalajista, kosteusolosuhteista ja kalustosta, mutta mittaustulos sinänsä on kiinnostava.

Vaossa kynnettäessä traktorin paino on vaon pohjalla ja tiivistää siitä alaspäin. Asiaa voidaan helpottaa ekovantaan avulla toiseen tai kolmanteen siipipariin.

Routaa saisi olla jatkossakin.

Siirry paluuaurasivulle

LISÄTIETOJA?

Täyttämällä lomakkeen voit kysyä lisätietoja tai jättää tarjouspyynnön.

Viesti välittyy halutessasi valitsemallesi jälleenmyyjälle.